Nyt yli kuukauden ajan olen oleskellut täällä Irlannissa. Olen nähnyt jo kaikenlaista, mutta sinäänsä en ole varma onko aika mennyt hitaasti vai nopeasti. Ehkä siis ihan sopivaa vauhtia.
Ajattelin kirjata ylös muutamia asioita, joista pidän/en pidä kokemuksien sekä fiilisten tasolla.
ASIOITA, JOISTA ERITYSESTI PIDÄN:
Vapaa-ajallani voin vain lähteä keskustaan kiertelemään tai kävelylle. Ja melkein joka kerta pyrin käymään uusilla kaduilla, jotta oppisin mahdollisimman hyvin ne Dublinin alueet, joilla itse eniten oleilen.
Säät ovat olleet todella kauniit auringon-nousuineen ja -laskuineen sekä sateenkaarineen. Paikalliset sanovat hyvän syys-sään johtuvan osittain huonosta kesästä.
Rakastan bussilla matkustamista. Niin siis täällä Dublinissahan on kaksikerroksisia busseja ja kyllä, pyrin menemään aina ylempään kerrokseen istumaan. Sieltä näkee maisemat paremmin tietysti.
Meren lähellä asuminen. Rakastan todella katsella horisonttiin, jonka vastarantaa ei näy. Myös lähellä olevat vuorimaisemat tuovat tietynlaista jylhyyttä täällä oleviin maisemiin.
Ulkona syömisestä sekä teellä käymisestä on tullut näiden viikkojen aikana tapa. On se vähän hassua, mutta nautin saadessani istua paikallisten yritysten pöytiin. Ja pyrin tässäkin asiassa siihen, että etsin mahdollisimman paljon uusia paikkoja. Olen löytänyt aika monta kivaa teepaikkaa, kasvisravintolaa sekä söpöjä kahviloita löytyy tosi monilta kaduilta.
ASIOITA, JOISTA EN ERITYISEMMIN PIDÄ:
Tutut usein kysyvät, että ikävöinkö Suomea ja kotia. En sanoisi ikävöiväni Suomea, mutta kaipaan monia asiota sieltä. Kaipaus on välillä aika suuri esimerkiksi hiljaisuutta ja ajallista täsmällisyyttä kohtaan.
Sitä voin sanoa ikävöiväni, että minulla ei ole niin paljoa aikaa laulaa ja soittaa. Tai silloin kun haluaisin soitelle, niin se ei ole mahdollista. Harmittaa, kun taidot kärsivät. Niin ja muutenkin musiikin kuuntelu painoittuu suomalaisista laulajista/bändeistä koostuvasta listasta, joka on ipodissani.
Usein vielä kieleni menee solmuun ja englannin sanastoni ei ole kovin laaja. Mutta yleensä asiosta on kuitenkin ihan mukavasti selvitty.
Omaa saamattomuuttani tutustua uusiin ihmisiin. Tietysti olen joihinkin tutustunut, mutta aika heikonlaisesti. Osa syy tähän on se, että en vielä täysin luota omaan englannin kielen taitooni. Haluaisin myös mieluusti tutustua paikallisiin enemmän, mutta se saattaa näin au pairina olla välillä ehkä hieman haastavaa. Pitäisi olla vain rohkeampi.
Ja loppuun vielä kuva tämän viikon maanantailta, kun osallistuin perheen lapsen naamiais-syntymäpäiville. Mietin, että taitaa olla kymmenen vuotta siitä, kun viimeksi olin naamiais-syntymäpäivillä. Ja nekin vielä olivat omat juhlat.
Täällähän tänään on Halloween ja lapset kiertelivät ovilla "karkki ja kepponen"- kierroksella. Kyseinen kierros on samantyylinen kuin virpomiskierros Suomessa. Itse en kuitenkaan pahemmin kyseisestä juhlasta välitä, mutta antaa muiden nauttia.
Inkeri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti