Takaisin kotiin

Ajatukseni ovat olleet Amsterdamin matkasta lähtien jo ihan Suomessa.. En ole täysin varma miksi, mutta vanhempien näkeminen kyllä varmasti vaikutti siihen suuresti. Tyyliin lähes joka toinen (melkein jokainen kyllä..) ajatus on "Olisinpa jo kotona, Suomessa!"  En tunne sinäänsä suuria ikävän tunteita, mutta haluni kotiin pääsemisestä on valtava. Suomeen ajatukseni liitelee hajanaisten ja valkoisten pilvien peittämästä sinisestä taivaasta tai vieraista sanoista, jotka tarkoittaa suomeksi jotain.. niitähän riittää.

Joku saattaisi näiden sanojeni jälkeen sanoa minulle, että yritä nyt nauttia siellä olosta. Mutta minähän olen nauttinut edellisistä kolmesta kuukaudesta enemmän kuin edellisistä yhteensä. Kahdeksan kuukauden aikana olen nähnyt ihan tarpeeksi, joten minulle on oikeus kaivata kotia ja odottaa sinne pääsemistä. Noin pitkän ajan jälkeen on mielestäni ihan ymmärrettävää pari viikkoa intoilla pääsemistä näkemään tärkeimpiä muuallakin kuin skypen (meillä Google Hangoutin kautta. Kannattaa kokeilla!) tai sosiaalisen median kautta.

Välillä ajatellessani kotiin palaamista, vatsanpohjassa tuntuu kuplivan odottavalta sekä välillä kyynel meinaa tulla silmäkulmaan onnellisuusfiiliksissä. Olenhan salaa sisälläni odottanut viisi kuukautta, että pääsen takaisin Suomeen. Ja nyt olisi jäljellä noin viikonpäivät. Tuntuu olo kuin pikkulapselta, joka odottaa jotain niin malttamattomasti. 

Ihanaa illanjatkoa ruutujen toisille puolille, pian nähdään!

Inkeri

Vasten Mun Kasvojani - Amsterdam

Viikko sitten vietin perjantaista maanantaihin pitkän viikonlopun Amsterdamissa, johon olin jo pitkään halunnut matkustaa. En tehnyt mitään hirmuisen erikoista. Söin hyvin, fiilistelin kaupungin rakennuksia sekä kanavia ja kävin parissa museossa. Erityisesti pidin De Hortus Botanicuksesta eli kasvitieteellisestä puutarhasta, joka oli ehkä ihastuttavin käymäni kasvitieteellinen. Ja myös kansallismuseo Rijksmuseumissa oli siistiä nähdä monet ne historian kirjojen sivuilta tutut teokset.

 Ensimmäisen illan säässä oli taikaa, kun fiilistelin Amsterdamin puistoelämää. Ihmiset grillailivat ja pitivät piknikkejä kauniissa ympäristössä. Muuten sää oli aika kylmä sekä se vaihtui melkein nopeampaa kuin Irlannissa..

Huomasin myös hollantilaisten olevan markkinakansaa. Oli ruoka- kuin kukka- sekä museomarkkinoita.

Pariin aika hassuun juttuun törmäsin matkallani. Lähellä hostelliani sekä kansallismuseota ja Van Gogh Museumia oli Iittalan myymälä. Ohitin myös sattumalta Suomi-kaupan, josta olisi saanut pullakahvit. Ajattelin kuitenkin, että parin viikon päästä olisin ihan Suomessa, niin odotetaan sinne asti.

Toinen hieman huvittava asia mielestäni oli eläimet sekä linnut. Tuntui, että tässä inhimillisen kehityksen edelläkävijämaassa myös eläimet olivat enemmän kuin eläimiä. Harmaat pikkuhaikarat istuskelivat keskustassa kulkuneuvojen päällä ihan rauhassa, koirat uiskentelivat suihkulähteissä sekä kissat seurasivat ravintoloissa ihmisiä.

Vaikka en osannut tästä lomasta niin paljoa nauttia vanhempieni kanssa vietetyn tapahtumarikkaan viikon takia, oli tämä paikka kyllä näkemisen arvoinen. Tulin vain kyllä todella surulliseksi ohittaessani Punaisten Lyhtyjen alueen vähän vahingossa sekä Coffee Shopit. 

Kyseinen reissu sai kyllä paljon ajattelmaan maailmaa sekä luovuuteni musiikillesti kukoistamaan ainakin hetkellisesti.

Inkeri 

Aurinkoon - Killiney

Nyt olisi aika viimeisen postauksen ajalta, jolloin vanhempani olivat täällä vierailulla. 

Tasan viikko sitten matkan viimeisenä kokonaisena päivänä torstaina oli koko matkan upein päivä ja olimme päättäneet sen olevan rantapäivä. Meillä oli kyllä mielessä joitain kohteita, joihin olisi voinut lähteä bussikierrokeselle, mutta onneksi päädyimme tähän vaihtoehtoon. Suuntasimme Dublinin eteläpuolella sijaitsevaan Killineyyn, jonne matkasimme kätevästi Dublinin lähialueiden paikallisjunalla.

Suuntasimme kyseiseen paikkaan sen takia, etten itse ollut käynyt kyseisellä rannalla. Myös kohteen valintaan johti se, että viisi vuotta sitten Irlannissa käydessäni näin kyseisessä paikassa delfiinejä. Ja niin yksi syy oli myös se, että muun muassa itse Bono ja Enya asuvat kyseisellä alueella.

Suuntasimme aluksi Killiney Hill puistoon, jonka varrella yritimme äitini kanssa pohtia Bono asuintalon olinpaikaa. Taloista, porteista sekä osittain näkyvistä takapihoista kyllä huomasi, ettei siellä ollut rahasta pahemmin puutetta. 

Puistoon päästyttyä kävelimme Killiney Hillin huipulle ja ihalimme näkymää. Kävelessämme poispäin löysimme suloisen pikkukahvilan, jossa nautimme päivän keiton irlantilaiseen tapaan.

Puistoilun jälkeen suuntasimme meidän perheelle epätyypilliselle "rantalomalle". Istuskelimme aaltoja seuraillen jonkun tovin ja se oli todella rentouttavaa. Samalla myös pelailimme kivillä, kuinka korkea torni saadaan ilman sen kaatumista. 

Sää oli upea ja lämmin, mutta itse pidin suosiolla kaulahuivia kaulassa pienen flunssan takia. Illalla jos toisella vähän punoittivat kasvot auringosta, mutta ei se haitannut.

Päivän päätteksi kävimme vielä syömässä keskustan Wakamamassa japanilaistyylistä ruokaa sekä jäätelöllä paikallisessa jäätelöbaarissa. Sen jälkeen kävimme vielä tarkistamassa maailman parhaaksi valitun pubin The Palace Barin tilanteen Temple Barilla.

Paljon uutta tuli nähtyä vanhempien kanssa ja varmasti tämä reissu pysyy mielessämme vielä pitkään!

Inkeri

Turisti - vinkkejä Dubliniin

Ollaan päästy siihen pisteeseen matkalla vanhempieni kanssa vietetyllä lomaviikolla, että on aika esitellä Dublinin keskustan kohteita. Ja kaikki ovat sellaisia, joissa en ollut ennen käynyt.

Koko reissun ensimmäisenä kokonaisena päivänä suunasimme äitini pyynnöstä viikinkejä ja keskiaikaa käsittelevään museoon Dubliniaan, joka sijatsee Christ Church Cathedralin vieressä/yhteydessä. Museo kyllä havainnollisti kyseisten historiallisten aikakausien piirteet, mutta kaikki rekvisiitta sinäänsä oli uutta. Vähän osittain sellainen aktiivimuseo. 

Kävimme samaisena päivänä syömässä Dublinin suurimman ostoskadun Mary Streetin varrella syömässä kirkossa. Luitte oikein kirkossa. The Church on siis vanhasta kirkosta kunnostettu ravintola/pubi. Täytyy sanoa, että en ennen tätä ollut tajunnut rakennuksen olevan kirkko, vaikka keskeisellä paikalla olikin. Ruoka oli todella maittavaa, mutta pieni pettymyskin kyseisestä paikasta koettiin. Menimme yhtenä toisena iltana paikkaan kiinnostuksena nähdä perinteistä trad. musiikkia sekä tanssia. Mutta fiilis jäi kuitenkin tosi vaisuksi (osittain itselläni hieman flunssan takia) ainakin kyseisenä iltana. En tiedä sitten, saattoihan se ihan päivästäkin riippua.

Irlantihan tunnetaan maana, jossa kaikenlaisia alkoholijuomia valmistetaan. On muun muassa Guinnessiä, Baileysiä ja Jamesonia. Ja kun Irlannissa oltiin, niin pitihän sitä johonkin alkoholitehtaaseen mennä vierailulle. Me suuntasimme Jamesonin viskitehtaalle, joka toimii tänä päivänä lähinnä museona. Olimme menossa kyseiseen paikkaan ensimmäisellä kerralla lauantaina neljän aikaa ja voitte vain arvata, että olisiko pitänyt jonottaa.. No paremmaksi ajankohdaksi osoittautui keskiviikko, joskus noin yhden aikaan. No itselleni tämä oli ensimmäinen(ja viimeinen) alkoholiin liittyvä kierros Irlannissa. Vaikka en ehkä välittänytkään tästä ihan hirveästi, niin kyllä minäkin siellä maistelin viskejen eroja.. Tämä saattoi tulla hieman yllätyksenä minut paremmin tunteville (ja osittain myös minulle). Mutta joo pahaa oli.. xD

Minulle ehkä kiinnostavin kohde oli Irish Rock 'n' Roll Museum Experience Tempel Barin alueella. Kyseisellä kierroksella kerrottiin Irlantilaisen pop-/rockmusiikin kulmakivistä pääpiirteittäin. Vierailimme kierroksen aikana "museon" yhteydessä olevan keikkapaikka Button Factoryn esiintymis-salin yleisönistumispaikoilla sekä backstagella, jossa aikaa enne keikkaa ovat viettäneet muun muassa U2, Hozier, Sia, Lordi ja jyväskyläisenä mainittava Lost Society. Pääsimme myös käymään kierrokseen kuuluvassa äänitys-studiossa, jossa ovat äänittäneet esimerkiksi Phil Lynott sekä Rihanna kappaleen "Love the Way You Lien" lauluosuudet. Minulla oli ollut pitkään ajatus, että haluaisin päästä kyseiselle kierrokselle, mutta 16 euron hinta tuntui hieman suurelta. Mutta täytyy sanoa, että oli kyllä jokaisen euron arvoinen kierros!

Niin ja siis joku on joskus miettinyt, että miltä minun perheeni näyttäisi bändiltä esiintymislavalla, niin tässä olisi siihen vastaus..

 Ja musiikkiin liittyen vielä jatkan. Alhaalla olevassa kuvassa näkyy pop/rockia soittava bändi Keywest, johon törmäsin ensimmäisen kerran ihan alkuviikkoina Irlannissa. Kyseinen irlantilaisbritti- bändi on julkaissut kaksi albumia ja kiertäneet ainakin Irlannissa sekä Britanniassa ihan isoilla lavoilla. Mutta silti he soittavat ja promoavat itseään myös katusoittaen. Ja olihan äidin ja isänkin hyvä nähdä tämä bändi, kun olin kuulemma maininnut jonkun kerran kyseisestä yhtyeestä. Ja tästä on tullut itselleni sellainen pienimuotoinen vitsi, kun näkee näin yllättävän suosittua bändiä kadulla soittamassa. Mutta myös tulee todella kotoisa fiilis nähdessään nämä kaverit Temple Barilla soittamassa. Suosittelen siis suuntaamaan Temple Barille noin kello 15-16 aikaan, jos haluaa nähsä heitä siellä.. xd

Muuten näytin vanhemmille parhaat kahvilat ja puistot sekä syötiin hyvin. Sää oli aika viileä ja paikottain hieman sateinen suurimmaksi osaksi, mutta silti saimme myös nauttia yhdestä aurinkoisestakin päivästä, josta postausta myöhemmin. Oli kyllä mukava nähdä nämä tämän hetkisen kotikaupunkini kadut vanhempieni kanssa.

Inkeri

Kävellen - Cork

Cork. Mikä ihastuttava kaupunki Etelä-Irlannissa noin kolmen tunnin ajomatkan päässä Dublinista. Cork on Irlannin toiseksi suurin kaupunki ja kyseiseen paikkaan suuntasin vanhempieni kanssa vähän yli viikko sitten. Cork oli ihanasti Dublinin ja Galwayn väliltä. Paljon värikkäitä taloja sekä pienempiä ostoskatuja. Myös puistoalueet etenkin yliopiston ympäristössä sekä Lee-joen varsi olivat mukavia kävelypaikkoja.

Yövyimme Garnish house nimisessä B&Bssä (eli Bed and Breakfast siis majatalossa), joka oli kyllä todella hyvä valinta. Huoneessa oli kylpyamme ja aamupalalla sai gluteenittomiakin vaihtoehtoja monipuolisen muun tarjoilun lisäksi.

Ensimmäisenä iltana menimme kuuntelemaan pubiin The Oliver Plunkettiin kuuntelemaan paikallisen pääosin covereita soittavan bändin keikkaa. Tunnelma oli tosi mukava ja kävimme viimeisenä päivänä samaisessa pubissa vielä syömässäkin.

Se täytyy kyllä sanoa, että Corkin pääkohdat keskustassa kiertelee aika nopeasti, jos ei ole suurempia suunnitelmia. Ja kävellen kannattaa keskustassa matkaille, vaikka pohjoiseen mentäessä tiet nouseekin jyrkästi ylös.

Mutta oli ihana nähdä tämä kyseinen kaupunki.

Inkeri