sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Taivaanlaiva sekä Ketun silmät

Täällä Irlannissa ollessa itselleni on tullut joitain asioita, jotka saa huomioni aina kiinnittymään.


Ensimmäinen niistä on taivas. Jotenkin tuntuu, että taivas määrittää niin paljon päivän fiilistä. Aamuisin olevat lämpöisen keltaiset auringonnousut saavat oloni useimmiten erittäin elossa olevaksi, kun taas koko taivallinen harmaus on oletus sateesta. Täällä huomioin ehkä paremmin säätilat kuin Suomessa. Johtuen varmaankin siitä, että huoneessani on kattoikkunat sekä taloa ei ympäröi metsä. Taivas on oikeasti todella kiehtova taivaankappaleineen, sääilmiöineen sekä luontokappalein. Tämä saattaa kuulosta hassulta, mutta taivaan katselusta on tullut minulle tärkeää. Ja varsinkin iltaisin tai yöllä herätessäni taivaan ollessa pilvetön tähtien loistaessa, se tuntuu merkitykselliseltä. Ja on mielesäni niin käsittämätöntä, että minä täällä sekä sinä missä oletkin, näemme saman taivaan. Tuli myös tässä yksi ilta todella kotoisa olo, kun näin tutun Otavan taivaalla. Tämä siksi, koska kotona Suomessa Otava näkyy huoneenikkunasta iltaisin.

Toinenkin asia josta on muodostunut "bongailuharrastus", liittyy taivaalle, nimittäin lentokoneet. Dublinin lentokenttä on noin 20 kilometrin päästä asuinpaikaltani, mutta täältä silti näkee, kun lentokoneet nousevat tai laskeutuvat. En sinäänsä ihaile kyseistä kulkupeliä polttoaineenkulutuksen tai ulkokuoren takia, mutta onhan se tärkeä keksintö nykymaailmassa. 
Jotenkin on niin kiehtovaa ajatella, että mihinköhän juuri tuo kyseinen taivaalla liitävä kone onkaan menossa. Jotenkin lentokoneen lento taivaalla kuvaa itselleni lähtöä jostakin tai paluuta jonnekin. Usein myös iltaisin on niin kaunista katsella vilkkuvia pisteitä taivaalla, kun niillä on jokin tietty määränpää.
Ja lentokoneista puheenollen pidän todella paljon lentokentillä olevasta tunnelmasta, jos ei ole kiire tms. Rakastan sitä, kun on niin monen eri kansalaisuuden ympäröimänä. Ai, että siellä on niin ihanaa matkaan lähdön tunnelmaa. Voi kun odotan, pääseväni lentokentälle!

Viimeinen hassu juttu mihin olen ihastunut täällä, on kettukuosit. Olen hankkinut kettusukat, neulon kettulapasia ja olen maalaillut myös kettuja. Eihän kettu sinäänsä "aikusena" ole kovin kaunis eläin, mutta poikasena sekä kuvitettuna se on kyllä niin suloinen.


Hassuihin juttuihin sitä kiinnittää huomiota ja vielä näin tarkasti. No tällaista tänään. 

Inkeri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti