Torstaina 17.3. vietettiin Pyhän Patrikin päivää (Saint Patrick´s Day) eli Irlannin kansallispäivää, jote vietetään Irlannin suojeluspyhimyksen Pyhän Patrikin kunniaksi.
Dubliniin tulee monista maista ihmisiä viettämään sekä seuraamaan kyseistä juhlaa, ja niin oli tänäkin vuonna tullut. Ja täytyy sanoa, että tämä juhla oli kyllä huomattavasti värikkäämpi kuin Suomen Itsenäisyyspäivä.
Jo aamulla Dublinin kadut olivat täynnä Irlannin lipun väreihin (yleisesti vihreään) sonnustautuneita ihmisjoukkoja, jotka olivat valmiina moni vuotiseen Pyhän Patrikin päivän Paraatiin. Ja täytyy sanoa, että jos halusi nähdä jotain, niin piti mennä oikeasti ajoissa. Kyllä siinä tuli seisoskeltua ihan mukava tovi, mutta se kyllä kannatti. Oli soittokuntia Amerikasta asti sekä lasten piirruksien pohjalta oli toteutettu hienoja paraatirakennelmia. En tiedä, mutta koko päivässä oli todella yhteisöllinen fiilis ja täytyy sanoa, että oli kyllä yksi parhaista päivistä Dublinissa pitkään aikaan.
Paraatien ja tankkausten jälkeen suuntasin The National Concert Hallin eteen kadulle pystytetyn lavan läheisyyteen kuuntelemaan pääosin iirin kielistä musiikki. Oli iirin kielistä rappia ja sekä vähän perinteisempää musiikkia. Mutta huikein oli viimeinen bändi Seo Linn, joka on tullut suosituksi iiriksi coveroimistaan nykyajan suosikkikappaleista. Tässä bändissä oli/on ideaa ja poikien(varmaan pitäisi sanoa miesten..) innokas lavalla olo sai varmasti kielestä huolimatta tanssijalan vipattamaan. Sain kyllä apua energisestä esiintymisestä omaan live-keikka puutteeseeni. Sain taas irlantilaisten tapaan odotella jonkin aikaa esityksen alkua, mutta se ei keväisen auringon paisteessa haitannut ollenkaan.
Tämä kyseinen tapahtuma oli kyllä hienoa nähdä omin silmin.
Inkeri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti